Painoindeksiluokat aikuisilla | Indeksin arvot |
---|---|
Vaikea alipaino | < 16 |
Merkittävä alipaino | 16 - < 17 |
Normaalia alhaisempi paino | 17 - < 18.5 |
Normaali paino | 18.5 - < 25 |
Lievä lihavuus | 25 - < 30 |
Merkittävä lihavuus | 30 - < 35 |
Vaikea lihavuus | 35 - < 40 |
Sairaalloinen lihavuus | 40 - |
Painoindeksin tulkinta yli 65-vuotiaille | Indeksin arvot |
---|---|
Alle normaalipainon | < 23 |
Normaali paino | 23 - 29 |
Yli normaalipainon | > 29 - < 30 |
Painon vähentäminen voi olla aiheellista joissain tapauksissa | 30 - < 35 |
Painon vähentäminen on todennäköisesti aiheellista | 35 - |
BMI tulee englanninkielisestä ilmauksesta 'body mass index' ja suomeksi se on sama kuin painoindeksi. On hyvä pitää mielessä, että saamastasi painoindeksistä ei pidä vetää turhan hätiköityjä päätelmiä laihuuden tai lihavuuden suhteen. Yli 65-vuotiaalle henkilölle suositeltava normaali BMI:n arvo on 23–29. Jopa arvot 23–33 ovat tutkimuksissa osoittaneet pienempää kuolemanvaaraa. Yli 65-vuotiaan painonpudotus voikin olla tarpeellista vasta painoindeksin ylittäessä 35.
BMI:n laskukaavassa kiloina ilmoitettu paino jaetaan metreinä ilmoitetulla pituudella, joka on korotettu toiseen potenssiin.
Laskettuasi painoindeksisi saat myös tiedon siitä, kuinka paljon sinun pitäisi joko lihottaa tai laihduttaa päästäksesi normaalipainon rajoihin. Tämän tietohan on varsin hätiköity, sillä painoindeksi - joka perustuu yksinomaan painoon ja pituuteen - ei ota huomioon esim. ruumiinrakennetta tai muita painoindeksiin vaikuttavia tekijöitä.
Lihavuuden tai laihuuden arvioinnista yksilölliset erot huomioiden suoriutuu paremmin vyötärönympäryksen mittaaminen. Vyötärön seudulle kerääntyvä rasva kasvattaa terveysriskejäsi. Sivuilta löytyy myös omena-päärynä-indeksin laskuri. Voit laskea myös päivittäisen energiantarpeesi ja kalorinkulutuksesi.
Voit laskea myös Nick Trefethenin kehittämän laskukaavan mukaisen uuden painoindeksin. Tämä kaava antaa hiukan erilaisia tuloksia, pidemmille pienemmän ja lyhyemmille suuremman indeksiluvun.
Painoindeksin laskukaavan kehitti alunperin belgialainen matemaatikko, tilastotieteilijä, sosiologi ja tähtitieteilijä Adolphe Quetelet (1796-1874). Indeksin nimi oli tuolloin keksijänsä mukaan 'Quetelet Index'.
Queteletin kehittämän kaavan voi hyvin nähdä osana hänen laajaa elämäntyötään, jossa tämä yleisnero näki matematiikan ja todennäköisyysjakaumat eri ilmiöissä ympärillään. Quetelet tutki painon ja pituuden kehitystä miehillä, naisilla ja eri ikäkausina ja havaitsi, että aikuisilla pituuden suhde painon neliöön pysyy hyvin vakiona. Ja tästä tavallaan sivujuonteesta Quetelet tänä päivänä kenties eniten tunnetaan. Queteletin innoittajana ei ollut lihavuuden tai laihuuden mittaaminen vaan hän oli kiinnostunut matematiikasta luonnossa ja ihmisissä. Queteletin teos A Treatise on Man and the Development of his Faculties on sosiologian ja tilastotieteen klassikoita.
Nykyiseen tarkoitukseensa Queteletin kehittämän indeksin asemoi yhdysvaltalainen Ancel Keys (1904-2004), jonka erikoisalaa oli ravinnon vaikutus terveyteen. Tässä vaiheessa oli jo selvitetty, että liiallinen rasvakudos vaikutti haitallisesti terveyteen. BMI:n uudelleen keksiminen on laskettu Keysin ansioksi. Artikkelissa 'Indices of Relative Weight and Obesity', joka ilmeistyi 'International Journal of Epidemiology'ssa vuonna 1972, selvitetään että kaikista erilaisista pituuden ja painon suhteiden laskukaavoista juuri Queteletin kaava kertoi parhaiten kehon rasvaprosentista. Artikkelissa kaava nimetään myös uudelleen 'body mass index'iksi. Artikkelin kirjoittajina ovat Ancel Keysin lisäksi Flaminio Finanza, Noburu Kimura, Henry Taylor sekä suomalainen Martti Karvonen (1918 – 2009). BMI:llä on siis myös suomalaiset juuret! Karvonen on tullut kenties parhaiten tunnetuksi Karvosen kaavasta, jonka avulla voidaan laskea harjoituksen tavoitesyke. Tämä kaava voidaan ilmoittaa seuraavasti: Tavoitesyke = (Maksimisyke - Leposyke) * X% + Leposyke. Tässä X% kuvaa harjoituksen tehoa.
BMI on helppo laskea ja netti onkin pullollaan erilaisia BMI-laskureita :). Se antaa myös keskimääräisellä ihmisellä hyvin tarkan ennusteen rasvaprosentin suuruudesta.
Voi kuitenkin sanoa, että BMI on liian yleistävä. Naisten rasvaprosentti on jonkin verran suurempi kuin miesten, mutta kuitenkin samaa BMI:tä käytetään tulkinoineen niin miehillä kuin naisilla. Tavallaan siis BMI laihduttaa naisia ja lihottaa miehiä sillä miesten painosta suurempi osuus on lihaksistossa ja pienempi rasvana. BMI ei myöskään ota huomioon yksilöllisiä eroja kuten lihaksikkuutta ollenkaan.
BMI ei myöskään sovellu lasten ja nuorten sekä vanhempien ihmisten lihavuuden tai laihuuden arviointiin.
Perinteistä painoindeksiä on ehdotettu muutettavaksi. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston professori Nick Trefethen on ehdottanut potenssin muuttamista 2 -> 2,5 ja tuloksen kertomista vielä 1,3:lla. Tämän ns. uuden BMI:n laskuri löytyy myös näiltä sivuilta. Tämän laskurin ominaisuus on se, että se on armollisempi pitkille ihmisille. Se antaa 169 cm pitkille saman arvon kuin perinteinen BMI, mutta tätä lyhyemmille isomman arvon ja pitemmille pienemmän arvon.
Uutta BMI:tä vaivaa kuitenkin sama vika kuin perinteistäkin. Vaikka se ottaakin ehkä pituuden paremmin huomioon, se ei edelleenkään ota huomioon ihmisten kehon koostumuksen yksilöllisiä eroja. Eikä sekään sovellu lasten, nuorten tai ikäihmisten käyttöön.
Huomattavasti paremmin yksilölliset erot ottaisi huomioon yksinkertaisesti vyötärönympäryksen mittaaminen. Tämä onkin yksi parhaista yksinkertaisista tavoista indikoimaan kehon epäterveellisen rasvan määrää. Joka tapauksessa BMI on säilyttänyt asemansa hämmästyttävän pitkään.
Katso lisää:
Quetelet: A Treatise on Man and the Development of his Faculties, 1835, engl. 1842
Keys, Fidanda, Karvonen, Kimura, Taylor: Indices of relative weight and obesity, 1972, uudelleenjulkaistu 2014
Trefethen: BMI (Body Mass Index), 2013
Liikunta tukee painonpudottajan tavoitetta ja auttaa säilyttämään tulokset. Liikunnan säännöllisyys on tärkeää, joten kannattaa etsiä liikkumistapoja, joista tulee hyvä olo.
Liikkuminen tukee painonhallintaa monella tavalla. Arkiliikunta on helppo tapa lisätä liikkuen vietettyä aikaa.
Kasvisten terveellisyys lienee periaatteessa kaikille tuttu asia. Mutta millä eri tavoilla vihannekset, marjat ja hedelmät oikeastaan vaikuttavat terveyteen?
Gluteenittomalle ruokavaliolle voi olla monta perustetta. Pois jätettävien viljojen tilalle on kuitenkin otettava gluteenittomia viljatuotteita, jotta ruoasta saa kaikki tarvittavat ravintoaineet.
Keliakiaa sairastaa kaksi sadasta suomalaisesta, suuri osa tietämättään. Hoitona on ruokavalio, joka ei sisällä vehnää, ruista tai ohraa.
Joka viides suomalainen saa vatsaoireita maitotuotteiden sisältämästä laktoosista. Kyse ei ole allergiasta, vaan alun perin luonnollisesta tilasta. Oireilta välttyy käyttämällä laktoosittomia tuotteita.
Aikuisten ruoka-allergiat liittyvät usein siitepölyallergiaan. Lieviä oireita aiheuttavia ruokia ei tarvitse välttää.
Erilaisista vatsavaivoista kärsii ajoittain yli puolet aikuisista. Vatsan oireilu tekee elämästä helposti epämukavaa, eikä syyn selvittäminen ole aina yksinkertaista. Taustalla voivat olla esimerkiksi toiminnalliset vatsavaivat, mutta myös erilaiset ruokayliherkkyydet ovat tavallisia.
Kasvisten syöminen kannattaa. Värikäs ruoka näyttää houkuttelevalta, ja lisäksi eriväriset kasvikset sisältävät erilaisia terveydelle tärkeitä aineita.
Lautasmalli on helppo ohjenuora, jonka avulla ateriasta tulee monipuolinen ja terveellinen. Selkeää mallia noudattamalla ruoasta saa oikeassa suhteessa energiaa ja ravintoaineita.